Tänään suuntana olikin Tampesteri, vaikka Turkkusessakin olisi ollut kolmen startin verran kisoja. Tampereella oli siis Virran Raunon tuomaroimat agi- ja hyppyradat. Agirata näytti aika kammottavalta ja rataantutustumisen jälkeen onnistuin vetämään itseni aivan totaaliseen paniikkiin. Ei ehkä kannattaisi katsoa 20 koirakkoa ennen omaa suoritustaan... Vaihdoin tutustumisen jälkeen vielä kahden kohdan ohjaukset. En tiedä miten järkeviä ratkaisuja ne olivat...

Me startattiin Oonan kanssa viimeisenä minien radalle. Oona teki jälleen kerran kivasti "pistoja" kohti ensimmäistä estettä ja mulla keitti nupissa oikein kunnolla. Sain Oonan kuitenkin lopulta tulemaan nätisti lähtöön. Jälleen kerran ei ollut mitään ongelmaa lähtöön jäämisessä. En nyt oikein ymmärrä, miksi se tekee noita pistoja, mutta jää sitten kuitenkin aina nätisti odottamaan. Alun putkihässäkässä olin hiukan pihalla ja välillä suunnitelmasta poiketen väärässä kohtaa, mutta onnistuin kuitenkin saamaan Oonan oikeisiin päihin putkia. Keppien avokulmakin onnistui kun vaan muistin juosta edelliseltä esteeltä reippaasti kohti keppejä ja oikaisin hiukan Oonan linjaa. Radalla oli A kahteen kertaan ja mä tyhmä en käskyttänyt kontakteilla ollenkaan, miksi? No ne tuli kyllä otettua, mutta ei nätisti. Ensimmäinen oikea ohjauksen muutos olis putki pimeässä kulmassa ja sen Oona hakikin ihan nätisti, sen jälkeen Oonalla oli kyllä aika suuri hinku seuraavaan n. 1,5 metrin päässä olleeseen putkeen  Nätisti se kuitenkin tuli sieltä välistä keinulle. Toinen ohjauksen muutos meni hiukan mönkään ja Oona teki yhden kiepin ennen A:ta, kun linja ei oikein ollut suora ja huusin sille vain "eteen". Loppusuoralla sydän tykytti ihan hulluna, rimat ei kolissu, mutta en silti voinut uskoa että se oli nolla. Piti oikein kysyä seurakaverilta, että antoko se meille jotain. Ei antanut  Ihanneajat oli tiukkoja ja meidänkin aika oli vain reilut kaksi sekunttia miinuksella. Tulos oli kuitenkin sen verran hyvä, että päädyttiin toiselle sijalle 0,45 sekuntia voittajalle hävinneenä.

Hyppärillä oli vastaava putkihässäkkä alussa. Tällä kertaa en vetänyt ihan niin kauheita paniikkeja rataantutustumisen jälkeen ja otin vähän rennommin  Oonakin oli vähän järkevämpi lähdössä, eikä tehnyt kunnon pistoja lainkaan. Pitää siis olla tyytyväinen tuohonkin. Menin kahden esteen taakse, josta piti päästä hankalahkoon putken päähän ja onnistuin sitten vetämään Oonaa liaan aikaisin -> 2. rima tippui  toinen moka sattui, kun onnistuin ohjaamaan Oonan suoralla linjalla sivulla olleelle hypylle -> hyl. Loppu rata vedettiin ihan hyvin. Kepeillä olisin saanut olla vähän enemmän edellä ja Oona pääsikin vahingossa edelle, joten pyörähti ennen seuraavaa hyppyä. Rata oli kuitenkin kohtuu vaikea, joten voin olla tyytyväinen tähänkin suoritukseen.

Nyt ei muuta kuin niitä uusia tuulia kohti

Alla kuva Jaakon kurssilta syksyllä 2008.