Nyt mökillä ollessa on tullut hiukan treenailtua kummankin koiran kanssa. Maanantai-aamuksi olin vetänyt koirille yhteisen 115 metriä pitkän verijäljen. Jostain syystä Oonan keskittymiskyky ei riittänyt jäljen ajamiseen, vein koiran pois, koska se yritti kokoajan vain ottaa vain ilmavainua. Ei siis Oonalle jälkeä tällä kertaa, pitää yrittää jonain muuna päivänä uudestaan vähän tuoreemmalla ja lyhyemmällä jäljellä. Toista se oli kun Lepa pääsi jäsjestämään. Hiukan harhaili välillä ja poikkesi jäljeltä, mutta palasi aina takaisin ja käytti hienosti nenäänsä. Mä voin olla vaan niin tyytyväinen tuohon mun pikkupoikaan

Tokoillessa kummallakin on ollut intoa kuin pienessä kylässä  Lepa on treenannut alokkaan liikkeitä ja kaikki muu näyttää tällä hetkellä tosi hyvältä, mutta hyppyä me ei olla päästy ottamaan. Edistymistä on ollut ihana seurata, kun jätkä tekee kaiken niin innolla.

Oonan kanssa on treenattu ylipitkiä paikalla makuita ja tiiviimpää seuraamista. Lisäksi muutamia toistoja jäävistä liikkeistä. Kyllä Oona osaa kaikki liikkeet, jos se vaan haluaa