Jamppa oli tehtaillut meille aika haastavan näköisen radan, joka me Oonan kanssa vedettiin kaikkien yllätykseksi heti ekalla yrittämällä nollana. Ekalta radalta jäi kuitenkin muutama kaarros hiukan kaivelemaan, joten ei muuta kuin niitä hiomaan. Kyseessä oli siis heti esteet 2-4. Kakkosella oma liike hidasti koiraa ja kolmosella päästin koiran  liian kauas, tähän auttoi sylivekki. Esteellä 12 Oona pääsi myös vähän liian pitkäksi ja tähänkin tehtailin sylivekin, jolla saatiin kaarrosta pienemmäksi.

Toinen rata oli tekniikkapläjäys. Tässä kyllä huomasi jos koira ei ollut hanskassa, silloin sateli hyllyjä Oona oli jostain syystä aivan ihmeellisellä tuulella tätä rataa aloitettaessa. Se vaan katseli Mirvaa, eikä ollut kiinnostunut tekemisestä ollenkaan. Pohdinkin jälkikäteen, että mahtoiko olla virhe pitää koira ratojen välissä hallissa, kun normaalisti se on aina autossa...

Sen jälkeen kun sain Oonan taas tekemään hommia, ei meillä oikeastaan ollut muita ongelmia, kuin este 10, jossa menin vähän liian lähelle ja ajoin koiran keskelle estettä vaikka se olisi saanut tulla siivekettä viistäen.