Koska ei olla ehditty oikein treenaamaan, niin päätettiin sitten lähteä tänään ATT:n epiksiin treenailemaan  Kumpikin koirista pääsi starttaamaan kaksi kertaa: mölleissä ja avoimessa. Ensimmäisenä vuorossa oli Oonan möllirata. Oona kävi täysillä kierroksilla jo siitä lähtien kun astuttiin halliin sisälle. Pieni valkoinen pärräsi ja ruopi kun otin siltä takin pois päältä. Luvassa olisi siis vauhdikasta menoa  Oona jäi nätisti lähtöön istumaan, MUTTA kun käskytin sen maahan, niin neitipä päätti lähteä radalle. Omaa tyhmyyttäni annoin sen jatkaa. A:n kontakti oli hyvä, mutta ei täydellinen. Niitä pysäytyksiä haetaan vielä... Hieno nollarata supernopealla ajalla! Harmittamaan jäi hiukan tuo lähtötilanne...

Sitten olikin Lepan vuoro startata samaisella radalla. Leevistäkin näki jo halliin tullessa, että nyt tulee hepulit ja tulihan ne  Alussa piti taas vähän häslätä (siis ohjaajan), mutta siitä se sitten taas lähti. Päätä kyllä huimaa kun tuo jätkä painelee putkesta hypyn kautta toiseen putkeen, sen verran kova vauhti oli. Ihan kivaa menoa, mutta "vähän" lähti hanskasta taas.

Avoimen rata vaikutti ihan mukavalta. Olihan siinä pari haasteellista kohtaa, mutta ei mitään sellaista mistä ei voitais selvitä Oonan kanssa. Ensimmäisen radan lähdön möhläilyn jälkeen tiesin, että kosto elää ja niinhän se eli: Oona teki "perinteisen" piston ekalle esteelle. Palasi kuitenkin takaisin suorittamatta estettä. Vauhti oli taas päätä huimaavaa. Ensimmäisellä putkella hätiköin hiukan ja vedin Oonan pois putkesta kun oli mukamas niin kamala kiire lähteä takaisin päin vastaanottamaan koiraa seuraavan esteen taakse. Muuten sujuvaa menoa, mutta piti sitten vielä keinulla hiukan vedättää Oonaa, mistä vitonen liian aikaisesta poistumisesta. Ihan hyvä mieli jäi näistä kahdesta radasta, ehkä sitä sitten voisi jo tammikuussa lähteä taas kisaamaan.

Leevi, rakas taskuraketti, se jaksoi taas naurattaa yleisöä. Jonkunhan se pitää pitää huoli siitä että yleisölläkin on hauskaa  Mokasin itse lähdön, en ollut tarpeeksi tarkka siinä ja Leevi pääsi hiukan varastamaan. Eihän siinä sitten pystynyt näyttämään oikeita esteitä kun juoksin vaan vierellä. Tokalta esteeltä siis kielto. A:n kontakti oli hieno, mitä nyt Leevin piti haistella mahtaisiko maassa olla jotain nameja. U-putki - muuri - U-putki meni muuten hienosti, mutta kun ohjaus oli myöhässä niin jälkimmäiseen putkeen mentiin väärään päähän. Hyppy ja perään kepit Leeville vaikeassa avokulmassa, mutta jätkäpä haki kepit hienosti. Itse käytin väärää kannustussanaa kepeillä ja yllättäen Lepa jätti ne sitten kesken, ei vaan jaksanut keskittyä loppuun asti. Ei muuta kuin alusta ja nyt hienot kepit  seuraavaksi oli vuorossa vaikeahko takaakierto, jonka perään vino hyppy, veto ja työntö seuraavalle hypylle, jonka jälkeen taas takaa kierto, erittäin vino linja renkaalle, 90 astetta keinulle, hyppy takaa kiertona ja pyörityksen kautta viimeiselle hypylle. Tuon vaikean pätkän jätkä meni kuin unelma, mä olen niin ylpeä siitä

Hyvillä mielin siis selvittiin tästä päivästä, vaikka pieniä vastoinkäymisiä olikin havaittavissa

Piristykseksi muutama kuva kesän treeneistä:

Lentävä marsu

Joskus onnistuukin